Dekatastrofointi

Dekastastrofointi on kognitiivinen uudelleenmäärittelyn tekniikka jonka tarkoitus on vähentää tai kyseenalaistaa katastrofiajattelua.

Katastrofiajattelu sisältää erilaisia kognitiivisia vääristymiä:

  • Tapahtuman todennäköisyyden yliarviointi
  • Tapahtuman ”kauheuden” yliarviointi
  • Oman selviytymiskyvyn aliarviointi mikäli tapahtuma tapahtuisi

Dekatastrofointi tarkoittaa näiden vääristymien tarkastelua. Asianmukaisia kysymyksiä olisivat ”Mikäli olisi realistisesti ajateltuna pahinta mikä voisi tapahtua?” ja ”Kuinka selviäisit jos pahin tapahtuisi”

Ohessa olevaa lomaketta voidaan käyttää apuna dekatastrofisointiprosessiin apua tarvitsevan ihmisen kanssa. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on että henkilö itse oppii käyttämään prosessia ahdistusta herättävissä tilanteissa.

Dekatastrofointilomake (esimerkki)

Dekatastrofointilomake (tyhjä)

 

Lähteet:

  • Ellis, A. (1962). Reason and Emotion In Psychotherapy. New York: Lyle Stuart
  • psychology.tools
Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Mielen teoria ja Aspergerin oireyhtymä

KESKUSTELUN POHJAKSI:

Mielen Teoria

Mielen teoria tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia, uskomuksia, haluja ja aikeita. Tämä on tärkeää sosiaalisten tilanteiden kannalta ja mielen teoriaa tarvitaan toisten ihmisten toiminnan ennakointiin. Aspergerin oireyhtymässä (AS) mielen teorian hahmottaminen voi olla ongelmana neurologisen poikkeavuuden vuoksi ja sen toteutuminen voikin tapahtua enemmän loogisen päättelyn kuin vaistonvaraisten toiminnan kautta. Puutteet mielen teoriassa vaikeuttavat esimerkiksi vitsailun, pilkkaamisen tai kiusaamisen tunnistamista. Mikäli mielen teorian ymmärtäminen on puutteellista, tämä johtaa poikkeavaan käytökseen jonka muut voivat  tulkita loukkaavana ja tahallisena.

Tyypillisiä seurauksia mielen teorian puutteellisesta ymmärtämisestä:

    • Vaikeus lukea viestejä toisten silmistä.
    • Taipumus tehdä kirjaimellisia tulkintoja toisten puheista.
    • Käytös jota muut pitävät epäkohteliaana ja huonokäytöksisenä.
    • Poikkeuksellinen rehellisyys
    • Taipumus vainoharhaisuuteen.
    • Vaikeus huomata että muut ihmiset voisivat ja haluaisivat olla avuksi.
    • Laadultaan poikkeava itsetutkiskelu ja itsetietoisuus.
    • Vaikeus ymmärtää, milloin jokin asia aiheuttaa nolostumista.
    • Ahdistus
    • Tavallista kauemmin kestävä sosiaalisen informaation prosessointi koska käytössä alyä eikä intuitio.
    • Fyysinen ja emotionaalinen uupumus.

AS-henkilöillä voi olla kehittynyt mielen teoria, mutta tilanteiden ja havaintojen prosessointi on valtaväestöä hitaampaa. Viivästynyt reaktioaika sosiaalisissa tilanteissa voi antaa ihmisestä muodollisen tai pedantin kuvan. Ryhmätilanteissa eri henkilöiden välistä informaatiota voi olla niin paljon että sen käsittely älyllisesti loogisen päättelyn avulla voi olla vaikeaa. Mielen teorian käsittely järjellä on myös uuvuttavaa ja näin ollen voi aiheuttaa tarvetta lepohetkiin sosiaalisista tilanteista.

Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tietovisa sekalaisista aiheista

  1. Mikä on Euroopan Unionin puhutuin kieli?
    1. Englanti
    2. Ranska
    3. Saksa
  2. Mistä mannasuurimot on tehty?
    1. Vehnästä
    2. Ohrasta
    3. Mannasta
  3. Minä vuonna avattiin maailman ensimmäinen tavaratalo Pariisiin?
    1. 1853
    2. 1893
    3. 1923
  4. Millainen soitin on cembalo?
    1. Jousisoitin
    2. Kosketinsoitin
    3. Puhallinsoitin
  5. Mikä on presidentti Tarja Halosen toinen etunimi?
    1. Tuulikki
    2. Anneli
    3. Kaarina
  6. Mitä Limousine-nimi EI OLE?
    1. Automerkki
    2. Juustolaatu
    3. Nautarotu
  7. Missä maassa valmistetaan vuosittain eniten elokuvia?
    1. Yhdysvalloissa
    2. Intiassa
    3. Venäjällä
  8. Millaisia kukkia on Erkki Junkkarisen hitin hopeamaljassa+
    1. Metsäkukkia
    2. Kieloja
    3. Ruusuja
  9. Mikä Euroopan maa otti ensimmäisenä setelirahat käyttöön?
    1. Ruotsi
    2. Englanti
    3. Saksa
  10. Mikä eläin suorittaa pyörö- ja pyristystanssin?
    1. Sudenkorento
    2. Mehiläinen
    3. Kiuru
  11. Mitä on krakkaus?
    1. Solmion prässäämistä
    2. Lasin uusiokäyttöä
    3. Tietokonemurto
  12. Mikä työkalu on näveri?
    1. Pora
    2. Höylä
    3. Vasara

Oikeat vastaukset alleviivattu

Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina | Jätä kommentti

Tutustuminen esinein tai kuvin

Jokainen valitsee kuvan tai esineen, joka tällä hetkellä tuntuu sopivalta kuvaamaan määriteltyä asiaa : ”Millä mielellä tulit tänään tänne?” tai ”Miten kuvan esine sopii sinuun?” Voidaan pyytää henkilöä myös valitsemaan kuva, joka miellyttää häntä.

Jokainen kertoo ryhmälle valitsemastaan kuvasta tai esineestä, oman nimensä ja itsestään niin paljon tai vähän kuin haluaa. Vetäjän on hyvä aloittaa ja omalla esimerkillä rohkaista ja antaa mallia siitä, kuinka vastauksia toivotaan.

Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Muutosimmuniteetti-harjoitus

  1. Määritä tavoite. Valitse tavoite joka on sinulle merkityksellinen ja jonka todella haluaisit saavuttaa. Mikä on kaikkein tärkein muutos jonka voisin tehdä jotta elämäni kohenisi?
  2. Mitä minun täytyisi tehdä toisin? Määrittele konkreettiset käyttäytymisen muutokset jotka ovat tarpeen tavoitteen savuttamiseksi. Älä käytä negatiivisia lauseita, esim. ”jaa työtaakkaasi” eikä ”lopeta kaiken tekeminen itse”. 
  3. Miten toimin tavoitettani vastaan? Mitä asioita teet/et tee niin että ne estävät sinua saavuttamasta tavoitettasi? Näitä toimintoja ei tarvitse selittää tai ymmärtää, ne vain kirjataan ylös. Kuvaile toimintaa, ei tunteita.
  4. Mitä huolia asiaan liittyy? Mitä huolenaiheita liittyisi tilanteeseen jossa et tekisi kohdassa 3 listattuja toimintoja? Mikä voisi mennä vikaan tai mitä haittaa voisi aiheutua?
  5. Mitä kilpailevia sitoumuksia minulla on? Nämä ovat johdettavissa edellisestä kohdasta. Mikä pyrkimys on huolenaiheiden takana? Jos huolesi töiden jakamiseen liittyen on se että sinua pidettäisiin laiskana, kilpaileva sitoumuksesi olisi vaikuttaa ahkeralta.
  6. Mitä oletuksia kilpaileviin sitoumuksiin liittyy? Esim. ”jos en ole ahkera, saan potkut” tai ”jos en tee enemmän kuin muut, minua pidetään laiskana”. Jos _________ niin _________. Nämä oletukset saavat kilpailevat sitoumukset tuntumaan tärkeiltä.

Seuraava askel mikäli muutosimmuniteettia tahdotaan purkaa, on selvittää pitävätkö kohdan 6 oletukset paikkaansa. Ne voidaan tietää vääriksi, mutta toisaalta kokea myös liian pelottaviksi tämän testaamiseen. Toisaalta ne voivat olla aiheellisia, mutta ylimitoitettuja. Hyvä tapa on aluksi pyrkiä pitämään toiminta ennallaan mutta kiinnittää huomiota tilanteisiin joissa JOS kohta tapahtuu. Johtaako se pelättyyn lopputulokseen aina?

Ohessa lomake jota voi tarvittaessa käyttää apuna:

Muutosimmuniteetti-lomake

 

Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Vastuu teoistamme

  1. Ryhmäläiset saavat jokainen luettavakseen oheisen Paronitar-tarinan. Tarina luetaan hiljaa itsekseen sekä tehdään siihen liittyvä tehtävä yksilötyönä. Jokainen laittaa tarinan henkilöt järjestykseen 1-6 sen mukaisesti, missä määrin kukin on vastuussa henkilön kuolemasta. Jokainen myös perustelee valintansa.
  2. Ryhmässä jokainen kertoo oman listansa ja kertoo perustelut valinnoilleen. On syytä varata aikaa ryhmässä syntyvään keskusteluun erilaisista valinnoista ja perusteluista. Huom. Ryhmän ei tarvitse päästä yksimielisyyteen eli tavoitteena ei ole tehdä yhtä yhtenäistä listaa.
  3. Lopuksi kaikki ryhmät tulevat yhteen, ja keskustellaan seuraavista asioista:
    1. Kuinka vaikeaa/helppoa järjestykseen laittaminen oli?
    2. Miten erilaisia / samanlaisia ryhmien listat olivat?
    3. Millaisia perusteluita ryhmissä esitettiin?
    4. Mitä tarina kertoo meille vastuusta ja valinnoista?

Paronitar-tarina

Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Learning Cafe Of Stories

  1. Jaetaan ryhmä eri pöytiin. Jokaiselle pienryhmälle annetaan paperi olennaisten asioiden kirjaamista varten. Jokaiselle pöydälle annetaan yksi oheisessa linkissä oleva teksti.
  2. Eri pienryhmille annetaan ohjeeksi keskustella tekstistä ja sen herättämistä ajatuksista. Keskeiset asiat keskustelusta kirjataan ylös.
  3. Ohjaajan ohjeesta pienryhmät siirtyvät seuraavaan pöytään ja seuraavan tekstin pariin. Uusi keskustelu aloitetaan aiemman ryhmän kirjauksiin tutustumalla ja keskustelua jatketaan niistä.
  4. Käydään kaikki pöydät läpi em. tekniikalla.
  5. Käydään keskustelun tulokset yhteisesti läpi.

Tarinoita parisuhteesta

Tarinoita sosiaalisesta ahdistuksesta

Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Learning Cafe elämän ongelmista.

  1. Etsitään ryhmän kesken keskustellen erilaisia elämän ongelmia jotka ovat mahdollisimman monelle kiinnostavia.
  2. Jaetaan ryhmä eri pöytiin. Jokaiselle pienryhmälle annetaan paperi olennaisten asioiden kirjaamista varten.
  3. Eri pienryhmille annetaan eri ongelmat keskusteltavaksi/ratkaistavaksi. Keskeiset tulokset kirjataan ylös.
  4. Ohjaajan ohjeesta pienryhmät siirtyvät seuraavaan pöytään ja seuraavan ongelman pariin. Uusi keskustelu aloitetaan aiemman ryhmän kirjauksiin tutustumalla ja keskustelua jatketaan niistä.
  5. Käydään kaikki pöydät läpi em. tekniikalla.
  6. Käydään ongelmanratkaisun tulokset yhteisesti läpi.
Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , | Jätä kommentti

En ole koskaan…

  1. Jokainen ryhmäläinen nousee vuorollaan ylös ja kertoo joko jonkin erikoisen asian jonka he ovat tehneet tai jonkin tavallisen asian jota he eivät ole ikinä tehneet.
  2. Jos joku toinen ryhmäläinen on tehnyt saman erikoisen asian tai ei ole ikinä tehnyt samaa tavallista asiaa, nostaa hän kätensä ylös.
Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina | Jätä kommentti

Nimilaput väärällä kädellä.

  1. Jokainen ryhmäläinen valmistaa itselleen nimilapun asettamalla paperin otsalleen ja kirjoittamalla siihen nimensä huonommalla kädellään.
  2. Jokainen ryhmäläinen kiinnittää nimilapun rintaansa.
  3. Jokaisen ryhmäläisen kohdalla muu ryhmä koittaa lukea hänen nimensä, jonka jälkeen ryhmäläinen esittäytyy.
Tallennettu kategorioihin Menetelmät | Avainsanoina , | Jätä kommentti