Aikuisten ADHD-oirekysely (ASRS-v1.1)

Kysymysten on tarkoitus helpottaa sinun ja asiakkaasi keskustelu mahdollisista tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) oireista.

Oirekyselylomake koostuu 18 kysymyksestä, jotka vastaavat sisällöltään DSM-IV-TR:n mukaisia ADHD:n oirekriteereitä. Kuusi näistä kysymyksistä on osoittautunut ennustearvoltaan muita paremmiksi. Nämä kysymykset muodostavat ASRS v1.1 -seulan ja tämän itsearviointilomakkeen A-osan. B-osassa on loput 12 kysymystä.

ASRSv1.1-oirekyselylomake

OHJEET:

1. Oireet
   1. Pyydä asiakasta täyttämään sekä A- että B-osa oirekyselystä. Kustakin kysymyksestä tulisi valita vaihtoehto, jonka asiakas katsoo lähinnä kuvaavan sitä, kuinka usein hänellä esiintyy kyseistä käyttäytymistä tai oiretta.
   2. Laske A-osan pisteet. Jos tummennetuissa ruuduissa on neljä rastia tai enemmän, oireet saattavat sopia ADHD:hen ja lisätutkimukset ovat aiheellisia.
   3. B-osan vastaukset antavat lisätietoa oireista ja johdattavat siten diagnostista haastattelua. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti kohtiin, joiden vastaukset ovat ummennetuissa ruuduissa. Viimeisistä 12 kysymyksestä ei kuitenkaan lasketa yhteispisteitä. Tähänastisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että A-osan kuusi kysymystä ovat ennustearvoltaan parhaat ja siten sopivat myös parhaiten seulontaan.
2. Oireiden aiheuttama haitta
   1. Käy koko oirelista asiakkaan kanssa läpi ja arvioi kunkin oireen aiheuttaman toiminnallisen haitan aste.
   2. Huomioi erikseen oireiden aiheuttama haitta kotona, työssä tai opiskelussa ja sosiaalisissa suhteissa
   3. Oireiden runsas ilmentyminen merkitsee usein myös vaikeampia oireita, joten oirekysely saattaa auttaa toiminnallisen haitan arvioinnissa. Jos oireita esiintyy hyvin usein, kannattaa kysyä miten oireet ovat vaikuttaneet työkykyyn, kodista tai itsestä huolehtimiseen ja ihmissuhteisiin.
3. Oirehistoria
   1. Selvitä myös näiden tai vastaavien oireiden ilmentymistä lapsuudessa. Aikuisella voi olla ADHD, vaikka hän ei olisi lapsena saanut tätä diagnoosia. Kun käyt historiaa läpi, kiinnitä huomiota tarkkaavuuden ja impulssikontrollin varhain ilmaantuneisiin, pitkäaikaisiin oireisiin. Diagnoosi edellyttää, että vähintään joitakin merkittäviä oireita on esiintynyt jo lapsuudessa.